kommentoi prosessimaisuutta: monet blogaajatkin ovat sitä mieltä, että pelkkä päiväkirjan pitäminen blogisoftalla ei ole blogi, vaan pitää käynnistyä tietty dialoginen prosessi.
keskustelua siitä, onko käsitteen määrittely medialabin tehtävä - mun mielestä nimenomaan labissa pitäis tehdä tätä ja menetelmäkehitystä enemmän ja paremmin.
Niin joo kiitti tosiaan myös @pe3:lle, ilmeisesti järjestelyt ei näillä spekseillä vaatineet liikoja (?). Käsittääkseni käytössä olivat 1) mikki (Zoom H2) ja 2) Tokbox (?).
@pe3, helppo homma oli piipahtaa hommaa katsomassa eli en logannut minäkään mihinkään. Vaikutti ilahduttavan simppeliltä systeemiltä, sen vähän aikaa, mitä ehdin joukossa olla.
Niin, minä ilkeänä kommentoin viittausten kunnollisen kirjoittamisen puolesta. Vaikka jotkut nyt irvivätkin pisteiden sijoittelusta, pointti on se, että kun väittää jonkun jotain sanoneen, pitäisi lukijan ymmärtää, mikä osa tekstistä on sieltä muualta peräisin. Vastaavat viittauskäytännöt on blogeissa (hyperlinkitys) ja Jaikussa (viittaukset ihmisiin, kanaviin yms.). Jos niitä ei käytä oikein, tai käyttää omalla tavallaan, lukija ei pysy kärryillä. Aika hyvä kirjallinen työ on kyseessä, jos substanssiasiasta ei kritiikiä löydy. Ja kuten joku jo totesi, virheet viittauksissa ovat myös ohjaajien vastuulla.
@tarmo: Mä tsekkaan kyllä noi viittaukset kondikseen ainakin pahimmista kohdista ;)
Musta kritiikki oli kyllä aiheellinen ja itsekin tuskailin viittauskäytännön kanssa. Ihan retuperällä se ei nyt ollut, mutta paikoin se ei varmasti aukea lukijoille.
Jäin muuten @tarmo miettimään sitä usean virkkeen viittauskäytäntöä... ainakin ite olen oppinut yliopistossa (Hki) juuri tuollaiselle tavalle, että jos viite viittaa useaan lauseeseen, tulee viite perään ja piste sulkujen sisään. Ei siis mitään väliä, onko viite siis kappeleen keskellä vaiko lopussa. Eli se viittaa aina kappaleen edellisiin lauseisiin... Itselleni oli uutta, että tää ei ole yleisesti jaettu tapa... vai ymmärsinkö ton jutun jotenkin väärin?
@jahapaula: njet, tää oli niin kuin tässä ton lopputyön osalta. Printtiversioon jäi nyt muutama "painovirhe", mutta korjaan muutaman virheen pdf:ään. Digiversioon olen itse asiassa jo pari virhettä fixannut :P
Viittauskäytäntöihin vielä kommentti. HY:n sisälläkin käytännöt vaihtelee tiedekunnittain tai aloittain. Ainakin vaihteli silloin kun kandia kirjoitin. Oikiksessa tehtiin erilailla kuin valtsikassa ja jotkut fyysikot/matlulaiset teki jälleen hieman eri tavoin.
Joo, joka tiedekunnalla on omat käytäntönsä. Jos katsoo vaikka #Viitteet">valtiotieteellisen viittausohjeita niin siellä mainitaan ainoastaan virkkeen perässä oleva ja tekstikappaleen perässä oleva viittausmahdollisuus, ei muita.
Sinänsähän @Jussi:n käyttämä notaatiotapa oli kyllä ymmärrettävissä, päättelin sen siis ihan samalla tavalla kuin kirjoittaja oli tarkoittanut, mutta kun heti sivulla 10 tulee vastaan asiavirhe, se pisti sitten epäilemään että mitenköhän tämä nyt menee. Eli etenkin jos käyttää vähänkään erikoisempaa viittaustekniikkaa, pitää varmistaa, ettei mokaa, koska lukijan on sitten aika mahdoton päätellä niitä sääntöjä.
Ja viittauskäytännössähän alunperin on voinut viitata ainoastaan a) empiirisen tutkimuksen tuloksiin tai b) niistä vedettyihin johtopäätöksiin. Tällä tavalla toimimalla tieteellinen työ pysyisi kiinni todellisissa tuloksissa eikä ajautuisi haihatteluun. Käytännössä tätä tapaa ei enää juurikaan näe, ja tutkijat sujuvasti kirjoittavat esim. "Tällaista koeasetelmaa ovat käyttäneet X (N) ja Y(N)" tai (vielä pahempaa): "X (N) uskoo asiaan Y." Tällä tavalla saadaan mille tahansa tieteen alalle rakennettua pilvilinnoja, kun tutkijat viittaavat toisiinsa isossa piirissä, yhä enemmän uskoen riihen rakennelmaansa (koska kaikki muutkin siitä julkaisevat, ja viittaavat samoihin lähteisiin) vaikkei kenellekään ole mitään empiriaa pohjalle ja alkuperäinen juttu oli jotain ihan muuta.
Paras esimerkki softa-alalta on lineaarinen ohjelmistokehitys (eli "vesiputous"). Kaikki vesiputousta suosivat tutkimukset viittaavat Royce (1970) tekstiin, jossa Royce itse asiassa sanoi, että lineaarinen kehitys ei oikeasti voi toimia. Mutta kun joku ehti kerran tämän viittauksen tehdä väärin, saatiin lumipallon liikkeelle, joka tuntuu softabisneksessä edelleen. Lisätietoja blogistani parin vuoden takaa.
Jep, mulle oli tosiaan vaan yllätys ettei tää kappaleen sisäinen useaan virkeeseen viittaminen ollut kaikkialla hyväksyttyä... Hyvää pohdintaa @tarmo viittauskäytännön funktiosta. Vielä kun tohon lisätään empiirisen tutkimuksen ongelmat ja päättelyongelmat johtopäätöksissä, saadaan näkyviin tieteen kokonaismekanismi :P
90 comments so far
Tulkaahan kavereiks jos haluutte äänirapoa: http://www.tokbox.com/pe3
1 year ago by pe3
Onnittelut sinne osastolle. Onko jälkikuntelu mahdollista?
1 year ago by annerongas
Onnea Jussille presikseen!
1 year ago by touqo
tokbox konffa osoiteessa: http://www.tokbox.com/conf/iu480q8ma6904315
1 year ago by pe3
mun pärstä, jussin ääni - on sentään ulkoinen mikki - kameraa ei tällä kertaa
1 year ago by pe3
eli gradun aihe: sosiaalisen median käsite
1 year ago by pe3
jee Jussi! Mukaan kunhan kone buuttaa...
1 year ago by jsaarikko
ps. en oo ikinä tätä aamua ennen käyttäny tokbox:ia - mutta hyvältä se vaikuttaa
1 year ago by pe3
@Jussin gradu: http://tinyurl.com/sosmedkasite
1 year ago by pe3
sosiaalinen media on prosessi
1 year ago by pe3
hallitsemattomuus, teknologiasidonnaisuus
1 year ago by pe3
niin siis metodi oli käydä läpi alan kirjallisuutta, jossa nää piirteet on mainittu
1 year ago by pe3
kuuluuko jussin ääni sinne tokboxiin?
1 year ago by pe3
oikein hyvin kuuluu ääni!
1 year ago by Sammee
hienoa! nyt menossa sosiaalisen median käsitteen ennakkoehdot
1 year ago by pe3
ennakkoehtoja:
sosiaaliset ilmiöt verkossa
kulttuurin ja normien muutokset
sisällöt
yhteisöt
teknologiat
kaupalliset intressit
lakitekniset muutokset
1 year ago by pe3
Tarkastajat: Prof. Maija Töyry (aikakauslehtijournalismi) ja tutkija Tarmo Toikkanen (tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen)
1 year ago by teemul
@pe3, hyvin kuuluu ääni, hienoa tiedonjulkistamista, jee!
1 year ago by teroheiskanen
kaupallisilla intresseillä ja uusilla liiketoimintamalleilla varmana suuri merkitys
1 year ago by pe3
@pe3: muista kysyä keskustelun alussa sopiiko että välität sen verkkoon?
Jussilta ilmeisesti olet luvan jo kysynyt.
1 year ago by teemul
Eli sosiaalisen median mahdollistuminen on vaatinut monen yhdenaikaisen edellytyksen toteutumista.
1 year ago by pe3
@teemul: joo - @jussi:lta kysyin
1 year ago by pe3
nyt lähikäsitteitä: web 2.0, uusi media jne.
1 year ago by pe3
nyt tulee työn tulokset
1 year ago by pe3
sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt...
siis prosessi ja rakenteinen
jälkieteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen vuoksi yhteiskunnallisia vaikutuksia
1 year ago by pe3
nyt arvioitsijoiden kommentit
1 year ago by pe3
maija: hyvä lopputyö, keskittyy käsitteen määrittelyyn.
mikä ero on sosiaalisella medialla ja sosiaalisen median käsitteellä?
1 year ago by pe3
Näyttää pätevältä, tiiviiltä katsaukselta. Kiinnostavaa keskustelua myös.
1 year ago by nvainio
erottaako lopputyö ilmiön ja puheen siitä? arvioitsijan mielestä lopputyössä kuvaillaan enemmän sosiaalista mediaa kuin sen käsitettä.
1 year ago by pe3
genre-käsitteen käytöstä juttua - välttämättä lähdeaineistoissa genreä ei käytetä oikein - genre on eri juttu kuin kategoria
lopputyössä on enemmän määritelty sosiaalisen median konsepti
1 year ago by pe3
nyt juttua sosiaalisesta mediasta prosessina.
1 year ago by pe3
maija: yleensä mediat ovat jotain materiaalisia juttuja - artefakteja - mutta sosiaalinen media onkin toimintakonsepti.
1 year ago by pe3
sama kaksoisluonne myös designin käsitteellä: sekä lopputulema, että tekemistä
1 year ago by pe3
toinen tarkastajista: @tarmo
1 year ago by pe3
Täytyy sanoo, että tokbox toimii kuin häkä.
1 year ago by juhana2
kommentoi prosessimaisuutta: monet blogaajatkin ovat sitä mieltä, että pelkkä päiväkirjan pitäminen blogisoftalla ei ole blogi, vaan pitää käynnistyä tietty dialoginen prosessi.
1 year ago by pe3
varsin pätevä loppupäätelmä - @tarmo edustaa tarkastajaparissa sosiaalisen median tuntemusta
1 year ago by pe3
Tokbox on todella hieno. weblinkillä heti mukaan...
1 year ago by jsaarikko
onko lähikäsitteistä ja ominaisuuksista piirretty käsitekartttaa? ei - olis ollu tosi työläs, mutta olis tehtävissä
1 year ago by pe3
Musta on tosi hyvä pohdinta, että sosiaalinen media on vähemmän mediaa ja konseptia ja enemmän (ennen kaikkea) toimintakonsepti.
1 year ago by peeii
lähikäsitteetkin ovat niin höttöä, että kartan tekeminen olisi vaikeaa
1 year ago by pe3
sisällöstä ei juurikaan valittamista - vähän muodosta:
aineiston (joka siis kirjallisuutta) ja muun kirjallisuuden vittaaminen kaikki yhdessä
1 year ago by pe3
oli äsken juttua viestintäviraston sanastoprojektista - että projektin hyvä olla tietoinen @Jussi:n duunista - ollu yhteydessä
1 year ago by pe3
"Tieteellinen diskurssi" vs "osallistuva dialogi" :-)
1 year ago by peeii
toi kommentti oli siis tokboxista kuulemaani puheeseen
1 year ago by peeii
Aah, nyt käydään tätä iänikuista keskustelua siitä tuleeko viitteet ennen vai jälkeen pistettä ja mihin ne milloinkin viittaavat. ;)
1 year ago by nvainio
Jos viittaukset merkitty väärin, niin ohjaus pielessä :-)))))
1 year ago by peeii
tulee sparrausta viittaamiskäytännöstä - hyvä tietää, jos julkaisee vielä jotain akateemisessa kontekstissa
1 year ago by pe3
@peeii: glup - arvaa kuka on yks ohjaajista
1 year ago by pe3
no?
1 year ago by peeii
Onko tämä keskustelu viittauksista oikeasti näin tärkeää ?
1 year ago by jsaarikko
nää viittausjututhan on kyllä tärkeitä @Jussi:n duunia käyttävien muiden akateemisten kirjoittajien kannalta.
1 year ago by pe3
Jos viittaukset on ohjattu väärin, vika on ohjauksessa, ei muuten.
1 year ago by nvainio
huh - viimeinkin viittauskeskustelu loppui - aika paljon meni kyllä aikaa
1 year ago by pe3
tai jos ei oo ohjattu laikaan?
1 year ago by peeii
btw en oo ihan tosissani :-)
1 year ago by peeii
en ole ohjannut viittauksia ollenkaan - eli vika ei oo mun - ehkä
1 year ago by pe3
Oliko purkit (BBS) sosiaalista mediaa?
1 year ago by nvainio
toimiiko tokbox tosiaa kymmellä yhdenaikaisella osallistujalla? nyt tosin joku droppas.
1 year ago by pe3
Järjestetäänkö taikissa kaikista graduista tällainen väitöstilaisuus?
1 year ago by nvainio
keskustelua siitä, onko käsitteen määrittely medialabin tehtävä - mun mielestä nimenomaan labissa pitäis tehdä tätä ja menetelmäkehitystä enemmän ja paremmin.
1 year ago by pe3
@pe3: ei oo lägänny yhtään (tosin tässähän ei dataa liiku nyt joka suuntaan kun suurin osa muusta jengistä on pausella)
1 year ago by juhana2
@nvainio: joo - mut aina tietty ei oo näin tutkimuksellista
1 year ago by pe3
keskustelua siistä olisko pitänyt vielä tehdä johtopäätöksiä suunnittelumenetelmiin
1 year ago by pe3
mun mielestä ei mitenkään mahtus gradun skooppiin
1 year ago by pe3
klap klap klap - loppu
1 year ago by pe3
heippa - nyt katkee
1 year ago by pe3
Onnee @jussi:lle! Hyvä meininki.
1 year ago by juhana2
Onnea @jussi !
Kiitos järjestelyistä @pe3 !
1 year ago by jsaarikko
Onnea @jussi!
1 year ago by hannamanna
Niin joo kiitti tosiaan myös @pe3:lle, ilmeisesti järjestelyt ei näillä spekseillä vaatineet liikoja (?). Käsittääkseni käytössä olivat 1) mikki (Zoom H2) ja 2) Tokbox (?).
1 year ago by juhana2
@kaikki: kiitoksia osallistujille! :)
@pe3: kiitoksia striimaamisesta ja kahvikeskustelusta!
1 year ago by Jussi
Kiitti kaikille ja @Jussi:lle hyvistä Kipsari-jutskailuista.
Järjestelyt oli:
Macbook Pro
Zoom H2
mikki kiinni USBllä
mikin sijainti pöydällä mun vieressä keskellä huonetta 4-5m puhujasta
Tokbox-konfferenssi
lupa puhujalta ja matkan varrella muilta läsnäolijoilta - ei pysyvää nettitallennetta sopi kaikille
1 year ago by pe3
Tokbox toimii selaimessa fläshillä. Vaatii hieman tutustumista asetuksiin, että saa ulkoisen mikkin toimimaan.
Konffaan osallistujat, eikö teidän siis tarvinnu ees luoda tunnuksia?
1 year ago by pe3
Ainakin jotkut oli tosiaan päässy konffaan ilman että oli logannu sisään ja ilm. nää näky Guest Usereina konffassa.
1 year ago by juhana2
@pe3: Tuo sun antama konferenssilinkki vei suoraan konffaan guestina. Java kysyi lupaa mikin ja kameran käyttöön, that's it.
Käyttöliittymä todella hyvä ja intuitiivinen. Ainoastaan mietitytti mute video vs. mute audio...
1 year ago by jsaarikko
@pe3, helppo homma oli piipahtaa hommaa katsomassa eli en logannut minäkään mihinkään. Vaikutti ilahduttavan simppeliltä systeemiltä, sen vähän aikaa, mitä ehdin joukossa olla.
1 year ago by MariKoo
Niin, minä ilkeänä kommentoin viittausten kunnollisen kirjoittamisen puolesta. Vaikka jotkut nyt irvivätkin pisteiden sijoittelusta, pointti on se, että kun väittää jonkun jotain sanoneen, pitäisi lukijan ymmärtää, mikä osa tekstistä on sieltä muualta peräisin. Vastaavat viittauskäytännöt on blogeissa (hyperlinkitys) ja Jaikussa (viittaukset ihmisiin, kanaviin yms.). Jos niitä ei käytä oikein, tai käyttää omalla tavallaan, lukija ei pysy kärryillä. Aika hyvä kirjallinen työ on kyseessä, jos substanssiasiasta ei kritiikiä löydy. Ja kuten joku jo totesi, virheet viittauksissa ovat myös ohjaajien vastuulla.
1 year ago by tarmo
@tarmo: Mä tsekkaan kyllä noi viittaukset kondikseen ainakin pahimmista kohdista ;)
Musta kritiikki oli kyllä aiheellinen ja itsekin tuskailin viittauskäytännön kanssa. Ihan retuperällä se ei nyt ollut, mutta paikoin se ei varmasti aukea lukijoille.
1 year ago by Jussi
Jäin muuten @tarmo miettimään sitä usean virkkeen viittauskäytäntöä... ainakin ite olen oppinut yliopistossa (Hki) juuri tuollaiselle tavalle, että jos viite viittaa useaan lauseeseen, tulee viite perään ja piste sulkujen sisään. Ei siis mitään väliä, onko viite siis kappeleen keskellä vaiko lopussa. Eli se viittaa aina kappaleen edellisiin lauseisiin... Itselleni oli uutta, että tää ei ole yleisesti jaettu tapa... vai ymmärsinkö ton jutun jotenkin väärin?
1 year ago by juhana2
@juhana2 Samaa mieltä HY:n kasvattina, ja minusta tuo tapa kyllä pohjautuu myös APAn käytäntöön tms. yleislaajuisempaan.
@Jussi Siis onko nyt vielä joku korjaus-tarkastuskierros?
1 year ago by jahapaula
@juhana2: viittauskäytännöt ovat aika kirjavia. Itse noudatin JYU:n hum.tiedkun. käytäntöä, joka oli linjassa ainakin UTA:n ohjeistuksen kanssa.
TaiKista on turha etsiä mitään yleisohjeistusta lopputyön tekemiseen, koska kaikki lopputyöt ovat erilaisia :)
1 year ago by Jussi
@jahapaula: njet, tää oli niin kuin tässä ton lopputyön osalta. Printtiversioon jäi nyt muutama "painovirhe", mutta korjaan muutaman virheen pdf:ään. Digiversioon olen itse asiassa jo pari virhettä fixannut :P
1 year ago by Jussi
Viittauskäytäntöihin vielä kommentti. HY:n sisälläkin käytännöt vaihtelee tiedekunnittain tai aloittain. Ainakin vaihteli silloin kun kandia kirjoitin. Oikiksessa tehtiin erilailla kuin valtsikassa ja jotkut fyysikot/matlulaiset teki jälleen hieman eri tavoin.
1 year ago by vilya
Joo, joka tiedekunnalla on omat käytäntönsä. Jos katsoo vaikka #Viitteet">valtiotieteellisen viittausohjeita niin siellä mainitaan ainoastaan virkkeen perässä oleva ja tekstikappaleen perässä oleva viittausmahdollisuus, ei muita.
Sinänsähän @Jussi:n käyttämä notaatiotapa oli kyllä ymmärrettävissä, päättelin sen siis ihan samalla tavalla kuin kirjoittaja oli tarkoittanut, mutta kun heti sivulla 10 tulee vastaan asiavirhe, se pisti sitten epäilemään että mitenköhän tämä nyt menee. Eli etenkin jos käyttää vähänkään erikoisempaa viittaustekniikkaa, pitää varmistaa, ettei mokaa, koska lukijan on sitten aika mahdoton päätellä niitä sääntöjä.
1 year ago by tarmo
Ja viittauskäytännössähän alunperin on voinut viitata ainoastaan a) empiirisen tutkimuksen tuloksiin tai b) niistä vedettyihin johtopäätöksiin. Tällä tavalla toimimalla tieteellinen työ pysyisi kiinni todellisissa tuloksissa eikä ajautuisi haihatteluun. Käytännössä tätä tapaa ei enää juurikaan näe, ja tutkijat sujuvasti kirjoittavat esim. "Tällaista koeasetelmaa ovat käyttäneet X (N) ja Y(N)" tai (vielä pahempaa): "X (N) uskoo asiaan Y." Tällä tavalla saadaan mille tahansa tieteen alalle rakennettua pilvilinnoja, kun tutkijat viittaavat toisiinsa isossa piirissä, yhä enemmän uskoen riihen rakennelmaansa (koska kaikki muutkin siitä julkaisevat, ja viittaavat samoihin lähteisiin) vaikkei kenellekään ole mitään empiriaa pohjalle ja alkuperäinen juttu oli jotain ihan muuta.
Paras esimerkki softa-alalta on lineaarinen ohjelmistokehitys (eli "vesiputous"). Kaikki vesiputousta suosivat tutkimukset viittaavat Royce (1970) tekstiin, jossa Royce itse asiassa sanoi, että lineaarinen kehitys ei oikeasti voi toimia. Mutta kun joku ehti kerran tämän viittauksen tehdä väärin, saatiin lumipallon liikkeelle, joka tuntuu softabisneksessä edelleen. Lisätietoja blogistani parin vuoden takaa.
1 year ago by tarmo
Jep, mulle oli tosiaan vaan yllätys ettei tää kappaleen sisäinen useaan virkeeseen viittaminen ollut kaikkialla hyväksyttyä... Hyvää pohdintaa @tarmo viittauskäytännön funktiosta. Vielä kun tohon lisätään empiirisen tutkimuksen ongelmat ja päättelyongelmat johtopäätöksissä, saadaan näkyviin tieteen kokonaismekanismi :P
1 year ago by juhana2
Hieno raportti ja keskustelu. Sitten Jaiku-väikkäritilaisuuksia odottamaan.
1 year ago by annerongas
Onnittelut @Jussi lle!
1 year ago by Armi
Mahtia. Onnea @jussi!
1 year ago by Kitti