Mitäpä jos tehtäis täällä Suomessa unionille se "EU27 Team Finder". http://www.personaleu.eu - ois samalla hyvä jalansija jokikisessa EU-maassa.
@Kitti Sano ny sääki jotain. :/
hyvä arvo tämä avoimuus - mitenköhän se istuu Korealaiseen ajatteluun - tapaan kohta heidän tietoyhteiskuntastrategikon tästä teemasta yritämme avoimesti keskustella :-)
@nieminensundell hyvä kysymys - suunnitelutaloudessakin kansalaisyhteiskunta on vahva; jengi blogaa massiivisesti ja kansalaismediat on aivan toisella tasolla kuin Suomessa
Avoimuus on hyvin paljon myös epämielyttävä ja karmea asia. Maailma kuitenkin menee siihen suuntaan. Vaikka kaikenlainen pelaaminen avoimuuden puitteissa on mahdollista, edistää se mielestäni todenmukaisen kuvan syntymistä maailmasta. Vaikkakin välillä ensin pelaamisen paljastamisen ja mutkien kautta.
Ne jotka oppivat nyt toimimaan strategisesti ja eettisesti lisääntyvän avoimuuden ympäristössä ovat lähiaikojen menestyjiä. Tätä soisin Suomelle. Avoimuus-bräni + toimintakulttuurin muutos olisi käytännössä keino imeä verkkoluovuutta ja lahjakkaita ihmisiä maahamme.
@viilee: Keskustelu avoimuutta ymmärtämättömien kanssa on osittain todella turhauttavaa. He ovat oman maailmankuvansa vankeja. Siksi suora toiminta onkin ehkä kiinnostavampaa. Esimerkiksi Wikipedian ei pitänyt kaiken järjen ja tieteen mukaan olla mahdollinen, mutta se on. Wikipediaa ei olisi ikinä syntynyt, jos olisi ensin pitänyt arvokeskustelussa vakuuttaa kyynikot.
juuri noin @pe3, komppaan täysin. kiitos linkistä.
minusta oleellisemmaksi pohdittavammaksi nousee, avoimuuden kanssa käsikädessä tulevat asiat. Näitä ovat ainakin:
ruumismin väheneminen: en ole vielä törmännyt hyvään/kattavaan ruumismi-käsitteen määrittelyyn, mutta itse näen ruumismin vähenemisen niin, että valta ja päätöksenteko irtaantuvat henkilöistä. Siis ihmiskuntaa koskeva päätöksenteko ja vallankäyttö muuttuu siihen suuntaan, että itse tieto on voimakkain asia eikä se kuka tietoa hallitsee. Tähän olen tullut ihan yksinkertaisella logiikalla: tieto on avointa, joten huomio on tiedossa, eikä tiedontuottajassa tai tiedonhaltijassa (tiedonhaltijoitahan ei ole avoimuuden vallitessa). Äärilaidan avoimuudessa kaikki päätökset ja vallankäyttö tapahtuisi niin, että itse henkilöissä(tiedonkäsittelijöissä), jotka siihen osallistuvat, ei ole mitään huomionarvoista.
väkivallan väheneminen(tämä seuraa ruumismin vähenemisestä): koska henkilöillä ei ole valtaa, niin ei ole tarvetta/motivaatiota/mahdollisuutta käyttää väkivaltaa vallasta kamppailemisessa. Ei voi väkisin yrittää pääsyä valtaan, koska ei ole mitään tahoa jolta vallan voisi viedä. Et voi käyttää väkivaltaa, jos ei ole mielekästä kohdetta väkivallalle. Tähänhän avoimuus johtaa: kaikilla pääsy tietoon -> valta ei jakaannu henkilöille tai pysyville organisaatioille -> ei ole vallasta kamppailevia pysyviä osapuolia
päätöksenteon järkevöityminen: avoimuuden takia tyhmyys tai epätasa-arvoinen päätöksenteko tulee näkyviin. Ei voi tulla johtajia, jotka tekevät päätöksiä ensisijaisesti omaa valtaa tai vaurautta silmällä pitäen. Virheet ja huonot päätökset tulevat näkyviin ja sen jälkeen siirretään valtaa paremmille päätöksentekijöille (ei välttämättä yksittäinen henkilö tai pysyvä organisaatio).
kansalaisen/kuluttajan/yksilön tiedonsaanti paranee: koska tieto on avointa, niin huono/virheellinen/harhaanjohtava/valheellinen tieto menettää asemiaan. Yksilöä ei voi huijata, johtaa harhaan tai manipuloida niin helposti, koska yksilöllä on aina mahdollisuus saada kohtaamallensa tiedolle objektiivinen varmennus.
Nyt tämä lähti paisumaan, hemmetin laaja aihe kaiken kaikkiaan. On minun listalla "kiinnostavat asiat loppuelämän aikana" ihan top3:ssa.
Mitä mieltä olette avoimesta oppimisesta ja innovoinnista? Pystymmekö tuottamaan vaikkapa teollisuusautomaation applikaatioita avoimessa tuotekehitysympäristössä, joka tähtää parempaan prosessiautomaatioon, kunnossapidon parantamiseen, paikallisuuden hyödyntämiseen, uusien ominaisuuksien kehittämiseen? Ajattelen Open Source soveltamista yli ohjelmistojen koodaamisen. Tehdään kokonaisvaltaisempaa laadussapitämistä ja systeemien parantamista ja vielä sen lisäksi kansainvälisenä bisneksenä. Onnistuuko? Miten homma organisoidaan? Ajatuksia tästä...
Joo @viilee pelissä on ansaintalogiikkoja ja valtaa, eikä ainakaan yhtään vähempää avoimuutta vastaan argumentoivien puolella. Juuri tämän vuoksi ei huvita liian kovaan ääneen ruveta vielä huutelemaan mitään. Ettei käy kuin Ville Oksaselle, kun meni liikaa kritisoimaan nykyistä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kyllähän mäkin oikeesti oon arvokeskustelun kannalla. Nykytilanteessa vaan joutuu aika kauan ja huolella valmistelemaan argumenttejaan. Sen vuoksihan teen väikkäriäkin. Avoimuuden etiikka kiinnostaa mua kovasti ja olen siitä vähän itselleni kirjoittanutkin.
@visualradio: Riippuu siitä, onnistutko muodostamaan teollisuusautomaation kehittämisestä innostavan ja saavutettavissa olevan tuntuisen lupauksen, joka inspiroi osallistumaan.
@visualradio, ainakin ylläpitoa pystytään kehittämään. Jos lähtökohtana olisi se, että vaikka fyysisten laitteiden piirustukset ja speksit tulisi toimittaa laitteiden mukana niin se antaisi ihan uudet mahdollisuudet niiden korjaamiseen ja kierrättämiseen paikallisesti.
Autoissa tämä näkyy hyvin kun jengi tilailee kiinasta softat, tarvittavan raudan ja kaiken muun mitä tarvitaan suljettua rautaa edustavien autojen säätämiseen sopivammaksi kaiken maailma nyrkkipajoissa.
BTW: Sähkölaitteissahan ennen vanhaan taisi tulla sähkökaaviot mukana...
@zache. Mulla on edelleen mun vanhan Peony-telkan erittäin hieno kytkentäkaavio (!) tallella. Siitä saisi komean taulun kehystettynä. Itse telkkakin on tallella, ja se toimii.
Teollisuusautomaatiosta tuli mieleen kans et boottien perusteella ainakin osa Metson automaatiopurkeista on Linuxin päälle rakennettuja. Tosin ei siinä mielessä avointa, koska Metson omat jutut on tietty suljettuja.
@zache, Osut naulan kantaan kunnossapidon suhteen. Paikallistamista edellyttää kieli, tehdaskohtainen räätälöinti ja versioiden hallinta läpi tuotteen eliniän, joka saattaa olla 10 - 50 vuotta.
Sähkökaaviot mukana: hyvä pointti (saattomuistissa kyljessä)
Linux-huomiosi hyvä
Avoimuutta tarvitaan kustannustehokkuuden lisäämisessä. Asiakkaat haluavat, että mean time to repear on lyhyt ja silloin ei ole varaa lennättää porukoita Suomesta tai kaukaa paikan päälle. Hyvällä konseptilla parannetaan tietenkin koko liiketoiminnan kannattavuutta. Core competencin säilyttäminen on tietenkin eräs reunaehdoista, joten ehkä täysin avoimeen ei ole mahdollisuutta, mutta asteittaista siirtymistä ennakoin.
@pe3, uskon, että voi. Esimerkiksi @zache kosketteli kommenteissaan olennaisia asioita ja kuvitelkaamme, että tämä porukka siirtyisi pornoista tekojen asteelle. Tarvitsemme silloin vaikkapa toisen ryhmän Uruguayn tehtaan piiristä ja läheisistä osaamiskeskittymistä, jotka hoitaisivat lokaaliset kysymykset. Toisena vaihtoehtona on pitkän elinkaaren tuotteiden kuten voimalaitosten kunnossapito. Utilityn käyttöikä on 50 vuotta ja softat ja koneet vaihtuvat 10 vuoden välein. Kun laitoksia on pilvin pimein ympäri maailmaa tarvitaan aivan uudenlaisia tapoja turvata elinkaarenaikainen kunnossapito, varaosien tuotanto jne. Näissä jutuissa pitkäikäinen yhteisö, joka uudistuu vuosien mittaan voisi tuoda valtavasti hiljaista osaamista yleiseen käyttöön. Nyt osaaminen makaa toimeettomana kovalevyillä ja tietokannoissa. Osaamisen kompostoitumisen estämisprojekti tarvitaan.
Eiks tässä avoimuudessa / läpinäkyvyydessä / holoptisuudessa oo kysymys siitä, haluaako joku ihminen/ryhmä/organisaatio tehdä yhteistyötä jonkun muun kanssa. Jos toimija haluaa tehdä yhteistyötä, avoimuutta tarvitaan toimijoiden välillä, jos ei, ei avoimuuttakaan tarvita. Jos yhteistyötä halutaan myös potentiaalisten tuntemattomien tahojen kanssa, täysi läpinäkyvyys on kustannustehokas ratkaisu.
36 comments so far
Joo, aletaan kohta olla auki :-)
9 months ago by peeii
joo. Meidän pitää itse hoitaa Suomi nousuun, ei sitä muut tee. Slush09 on muuten marraskuun 3-4...
9 months ago by peter
avoimuus voisi olla seuraava Suomen erikoistumisjuttu, nähdäkseni ollaan globaalisti hyvissä lähtöasemissa.
9 months ago by teroheiskanen
Kuulostaa hyvältä. Nyt vaan repimään "hyvä veli"-verkostojen saunakabinettien ovia selälleen!
9 months ago by kaikousa
No tossahan on heti eka innovaatio: oveton sauna.
9 months ago by juhana2
Mitäpä jos tehtäis täällä Suomessa unionille se "EU27 Team Finder". http://www.personaleu.eu - ois samalla hyvä jalansija jokikisessa EU-maassa. @Kitti Sano ny sääki jotain. :/
9 months ago by personaleu
hyvä arvo tämä avoimuus - mitenköhän se istuu Korealaiseen ajatteluun - tapaan kohta heidän tietoyhteiskuntastrategikon tästä teemasta yritämme avoimesti keskustella :-)
9 months ago by hyvaelama
@hyvaelama. Kokeile erottuvatko valtio/hallinto vs kansalaisyhteiskunta ;-)
9 months ago by nieminensundell
Open Society eli PA-yhteiskunta, johon päädymme pikavauhtia velkaantumalla kuin pienet porsaat. Väärä kohdennus, mutta en keksinyt parempaa.
9 months ago by visualradio
PA-yhteiskunta! Kiva uusi jäsennys tälle kaaokselle :-)
9 months ago by nieminensundell
@nieminensundell hyvä kysymys - suunnitelutaloudessakin kansalaisyhteiskunta on vahva; jengi blogaa massiivisesti ja kansalaismediat on aivan toisella tasolla kuin Suomessa
9 months ago by hyvaelama
Puåliksi på Svenska PA = Plånboken Auki
9 months ago by visualradio
Avoimuus on hyvin paljon myös epämielyttävä ja karmea asia. Maailma kuitenkin menee siihen suuntaan. Vaikka kaikenlainen pelaaminen avoimuuden puitteissa on mahdollista, edistää se mielestäni todenmukaisen kuvan syntymistä maailmasta. Vaikkakin välillä ensin pelaamisen paljastamisen ja mutkien kautta.
Ne jotka oppivat nyt toimimaan strategisesti ja eettisesti lisääntyvän avoimuuden ympäristössä ovat lähiaikojen menestyjiä. Tätä soisin Suomelle. Avoimuus-bräni + toimintakulttuurin muutos olisi käytännössä keino imeä verkkoluovuutta ja lahjakkaita ihmisiä maahamme.
Törmäsin taannoin tämmöseen: The three determinants of openness: access, ownership, participation. En oo kerenny lukea.
9 months ago by pe3
@viilee: Keskustelu avoimuutta ymmärtämättömien kanssa on osittain todella turhauttavaa. He ovat oman maailmankuvansa vankeja. Siksi suora toiminta onkin ehkä kiinnostavampaa. Esimerkiksi Wikipedian ei pitänyt kaiken järjen ja tieteen mukaan olla mahdollinen, mutta se on. Wikipediaa ei olisi ikinä syntynyt, jos olisi ensin pitänyt arvokeskustelussa vakuuttaa kyynikot.
9 months ago by pe3
Ite suosittelen aloittamaan lukemalla Wealth of Networksin, se on musta aika kiihkoton ja asiallinen (joku voi toki olla eri mieltä).
9 months ago by juhana2
Musta toi arvokeskustelujuttu median (?) nykysäännöillä on hieman suhteellinen juttu. Kantsii lukea esim. Taneli Tikan vanha bloggaus Why is shutting up in public and gossiping like there's no tomorrow behind closed doors idolized in Finland as "professional" behaviour?
9 months ago by pe3
Eli siis @viilee oletat, että on olemassa jokin reilu julkisuus, jossa arvokeskustelua voi käydä.
9 months ago by pe3
juuri noin @pe3, komppaan täysin. kiitos linkistä.
minusta oleellisemmaksi pohdittavammaksi nousee, avoimuuden kanssa käsikädessä tulevat asiat. Näitä ovat ainakin:
ruumismin väheneminen: en ole vielä törmännyt hyvään/kattavaan ruumismi-käsitteen määrittelyyn, mutta itse näen ruumismin vähenemisen niin, että valta ja päätöksenteko irtaantuvat henkilöistä. Siis ihmiskuntaa koskeva päätöksenteko ja vallankäyttö muuttuu siihen suuntaan, että itse tieto on voimakkain asia eikä se kuka tietoa hallitsee. Tähän olen tullut ihan yksinkertaisella logiikalla: tieto on avointa, joten huomio on tiedossa, eikä tiedontuottajassa tai tiedonhaltijassa (tiedonhaltijoitahan ei ole avoimuuden vallitessa). Äärilaidan avoimuudessa kaikki päätökset ja vallankäyttö tapahtuisi niin, että itse henkilöissä(tiedonkäsittelijöissä), jotka siihen osallistuvat, ei ole mitään huomionarvoista.
väkivallan väheneminen(tämä seuraa ruumismin vähenemisestä): koska henkilöillä ei ole valtaa, niin ei ole tarvetta/motivaatiota/mahdollisuutta käyttää väkivaltaa vallasta kamppailemisessa. Ei voi väkisin yrittää pääsyä valtaan, koska ei ole mitään tahoa jolta vallan voisi viedä. Et voi käyttää väkivaltaa, jos ei ole mielekästä kohdetta väkivallalle. Tähänhän avoimuus johtaa: kaikilla pääsy tietoon -> valta ei jakaannu henkilöille tai pysyville organisaatioille -> ei ole vallasta kamppailevia pysyviä osapuolia
päätöksenteon järkevöityminen: avoimuuden takia tyhmyys tai epätasa-arvoinen päätöksenteko tulee näkyviin. Ei voi tulla johtajia, jotka tekevät päätöksiä ensisijaisesti omaa valtaa tai vaurautta silmällä pitäen. Virheet ja huonot päätökset tulevat näkyviin ja sen jälkeen siirretään valtaa paremmille päätöksentekijöille (ei välttämättä yksittäinen henkilö tai pysyvä organisaatio).
kansalaisen/kuluttajan/yksilön tiedonsaanti paranee: koska tieto on avointa, niin huono/virheellinen/harhaanjohtava/valheellinen tieto menettää asemiaan. Yksilöä ei voi huijata, johtaa harhaan tai manipuloida niin helposti, koska yksilöllä on aina mahdollisuus saada kohtaamallensa tiedolle objektiivinen varmennus.
Nyt tämä lähti paisumaan, hemmetin laaja aihe kaiken kaikkiaan. On minun listalla "kiinnostavat asiat loppuelämän aikana" ihan top3:ssa.
9 months ago by teroheiskanen
Mitä mieltä olette avoimesta oppimisesta ja innovoinnista? Pystymmekö tuottamaan vaikkapa teollisuusautomaation applikaatioita avoimessa tuotekehitysympäristössä, joka tähtää parempaan prosessiautomaatioon, kunnossapidon parantamiseen, paikallisuuden hyödyntämiseen, uusien ominaisuuksien kehittämiseen? Ajattelen Open Source soveltamista yli ohjelmistojen koodaamisen. Tehdään kokonaisvaltaisempaa laadussapitämistä ja systeemien parantamista ja vielä sen lisäksi kansainvälisenä bisneksenä. Onnistuuko? Miten homma organisoidaan? Ajatuksia tästä...
9 months ago by visualradio
Joo @viilee pelissä on ansaintalogiikkoja ja valtaa, eikä ainakaan yhtään vähempää avoimuutta vastaan argumentoivien puolella. Juuri tämän vuoksi ei huvita liian kovaan ääneen ruveta vielä huutelemaan mitään. Ettei käy kuin Ville Oksaselle, kun meni liikaa kritisoimaan nykyistä tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kyllähän mäkin oikeesti oon arvokeskustelun kannalla. Nykytilanteessa vaan joutuu aika kauan ja huolella valmistelemaan argumenttejaan. Sen vuoksihan teen väikkäriäkin. Avoimuuden etiikka kiinnostaa mua kovasti ja olen siitä vähän itselleni kirjoittanutkin.
9 months ago by pe3
@visualradio: Riippuu siitä, onnistutko muodostamaan teollisuusautomaation kehittämisestä innostavan ja saavutettavissa olevan tuntuisen lupauksen, joka inspiroi osallistumaan.
9 months ago by pe3
Matti linkittää Wirediin, jossa nähtävästi myös avoimuudesta liittyen talouteen
9 months ago by teroheiskanen
@visualradio, ainakin ylläpitoa pystytään kehittämään. Jos lähtökohtana olisi se, että vaikka fyysisten laitteiden piirustukset ja speksit tulisi toimittaa laitteiden mukana niin se antaisi ihan uudet mahdollisuudet niiden korjaamiseen ja kierrättämiseen paikallisesti.
Autoissa tämä näkyy hyvin kun jengi tilailee kiinasta softat, tarvittavan raudan ja kaiken muun mitä tarvitaan suljettua rautaa edustavien autojen säätämiseen sopivammaksi kaiken maailma nyrkkipajoissa.
BTW: Sähkölaitteissahan ennen vanhaan taisi tulla sähkökaaviot mukana...
9 months ago by zache
@zache. Mulla on edelleen mun vanhan Peony-telkan erittäin hieno kytkentäkaavio (!) tallella. Siitä saisi komean taulun kehystettynä. Itse telkkakin on tallella, ja se toimii.
9 months ago by nieminensundell
Teollisuusautomaatiosta tuli mieleen kans et boottien perusteella ainakin osa Metson automaatiopurkeista on Linuxin päälle rakennettuja. Tosin ei siinä mielessä avointa, koska Metson omat jutut on tietty suljettuja.
9 months ago by zache
Metso siis on lafka joka tekee mm. paperikoneita ja muuta kaikkea pientä kivaa...
9 months ago by zache
@zache, Osut naulan kantaan kunnossapidon suhteen. Paikallistamista edellyttää kieli, tehdaskohtainen räätälöinti ja versioiden hallinta läpi tuotteen eliniän, joka saattaa olla 10 - 50 vuotta.
Avoimuutta tarvitaan kustannustehokkuuden lisäämisessä. Asiakkaat haluavat, että mean time to repear on lyhyt ja silloin ei ole varaa lennättää porukoita Suomesta tai kaukaa paikan päälle. Hyvällä konseptilla parannetaan tietenkin koko liiketoiminnan kannattavuutta. Core competencin säilyttäminen on tietenkin eräs reunaehdoista, joten ehkä täysin avoimeen ei ole mahdollisuutta, mutta asteittaista siirtymistä ennakoin.
9 months ago by visualradio
@zache, Joo Metso tekee.
9 months ago by visualradio
@visualradio: voisko aktiivinen nettiyhteisö olla core competece?
9 months ago by pe3
@pe3, uskon, että voi. Esimerkiksi @zache kosketteli kommenteissaan olennaisia asioita ja kuvitelkaamme, että tämä porukka siirtyisi pornoista tekojen asteelle. Tarvitsemme silloin vaikkapa toisen ryhmän Uruguayn tehtaan piiristä ja läheisistä osaamiskeskittymistä, jotka hoitaisivat lokaaliset kysymykset. Toisena vaihtoehtona on pitkän elinkaaren tuotteiden kuten voimalaitosten kunnossapito. Utilityn käyttöikä on 50 vuotta ja softat ja koneet vaihtuvat 10 vuoden välein. Kun laitoksia on pilvin pimein ympäri maailmaa tarvitaan aivan uudenlaisia tapoja turvata elinkaarenaikainen kunnossapito, varaosien tuotanto jne. Näissä jutuissa pitkäikäinen yhteisö, joka uudistuu vuosien mittaan voisi tuoda valtavasti hiljaista osaamista yleiseen käyttöön. Nyt osaaminen makaa toimeettomana kovalevyillä ja tietokannoissa. Osaamisen kompostoitumisen estämisprojekti tarvitaan.
9 months ago by visualradio
painovirhepaholainen "pornoista" piti olla "porinoista" he-he-he
9 months ago by visualradio
Eiks tässä avoimuudessa / läpinäkyvyydessä / holoptisuudessa oo kysymys siitä, haluaako joku ihminen/ryhmä/organisaatio tehdä yhteistyötä jonkun muun kanssa. Jos toimija haluaa tehdä yhteistyötä, avoimuutta tarvitaan toimijoiden välillä, jos ei, ei avoimuuttakaan tarvita. Jos yhteistyötä halutaan myös potentiaalisten tuntemattomien tahojen kanssa, täysi läpinäkyvyys on kustannustehokas ratkaisu.
9 months ago by juhana2
PS. Olisi outoa jos julkiset (so. meidän omistamamme) tahot eivät haluaisi pääsääntöisesti tehdä yhteistyötä omistajiensa kanssa.
9 months ago by juhana2
@juhana2: huvittavan hyvin kiteytetty :-D
9 months ago by pe3
Tieto-Tunne-Tahto @juhana2 on aivan oikeassa. Suuryrityksille avoimuuteen liittyy myös lexnokian kokoinen pelkokerroin
9 months ago by visualradio
tämä keskustelu on tosi oleellista brändin rakennuksen kannalta missä se jatkuu?
7 months, 1 week ago by oskui